Etelä-Savon Psykologiyhdistys ry:n säännöt

SUOMEN PSYKOLOGILIITTO RY:N JÄSENYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

NIMI JA TARKOITUS

1 § YHDISTYKSEN NIMI

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan Yhdistykseksi, nimi on Etelä-Savon Psykologiyhdistys ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Mikkeli ja sen toimialue on Etelä-Savo.

2 § YHDISTYKSEN TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen Psykologiliitto ry:n, jota jäljempänä näissä säännöissä sanotaan Liitoksi, jäsenyhdistyksenä toimia Etelä-Savon psykologien ammatillisena yhdistyksenä ja siinä tarkoituksessa

  1. valvoa jäsentensä yhteiskunnallisia, oikeudellisia, palkkauksellisia, ammatillisia ja koulutuksellisia etuja
  2. edistää jäsenten ammattitietouden ja -taidon kehittämistä,
  3. edistää psykologian sovelluksen yleisiä edellytyksiä sekä psykologian sovellutusten ja psykologisten palvelujen ja toimenpiteiden pätevyyttä omalla toimialueellaan
  4. edistää psykologista tutkimusta omalla toimialueellaan,
  5. edistää psykologisen tiedon ja ammattitaidon käyttöä alueensa yhteiskuntapolitiikassa
  6. toimia hyvän yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi jäsentensä keskuudessa,
  7. toimia jäsenistönsä sekä Liiton päättävien ja toimeenpanevien elinten välisenä yhdyssiteenä.

TOIMINTA JA TALOUS

3 § TOIMINTAMUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Yhdistys

  1. hankkii tietoja jäsentensä ansiokehityksestä ja työolosuhteista sekä niihin vaikuttavista seikoista,
  2. valvoo ja hoitaa sopimustoiminnassa jäsentensä etuja neuvottelemalla, antamalla lausuntoja sekä ryhtymällä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin jäsentensä palkkausta, virkaan tai toimeen ottamista, virka- tai työsuhdetta koskevissa kysymyksissä sekä seuraa työ- ja virkaehtosopimusten toteutumista ja soveltamista jäsentensä keskuudessa,
  3. tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja omaa toimialuettaan koskevissa kysymyksissä sekä Liiton antamin valtuuksin valtakunnallisissa kysymyksissä,
  4. pitää yhteyttä lähialojen järjestöihin, psykologisten palvelujen käyttäjiin ja palveluja tarjoaviin laitoksiin toimialueellaan,
  5. ylläpitää kiinteää vuorovaikutusta Liiton päättävien ja toimeenpanevien elinten kanssa tehden esityksiä ja aloitteita, antaen lausuntoja sekä tiedottaen liiton toiminnasta jäsenilleen,
  6. järjestää kokouksia, koulutus-, opinto- ja neuvottelutilaisuuksia ja harjoittaa tiedotustoimintaa,
  7. valvoo ammattietiikan ja hyvän psykologitavan noudattamista jäsentensä keskuudessa liittovaltuuston hyväksymien ammattieettisten ohjeiden pohjalta
  8. pitää yhteyttä yliopistoihin, korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin toimialueellaan sekä kiinnittää huomiota jäsentensä mahdollisuuksiin harjoittaa tutkimustoimintaa,
  9. kiinnittää toimialueellaan viranomaisten, päätöksentekijöiden ja yleisön huomiota psykologisen tiedon käyttömahdollisuuksiin ja palvelusten tarjonnan ja jakelun vaikutuksiin sekä tekee tarvittaessa uudistus- ja korjausehdotuksia
  10. muilla vastaavanlaisilla tavoilla ryhtyy toimialueellaan muihinkin jäsentensä etuja ja yhteisiä pyrkimyksiä edistäviin toimenpiteisiin.

4 § TALOUDELLINEN TOIMINTA

Toimintansa rahoittamiseksi Yhdistys saa Liitolta tukimaksua ja voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää asianmukaisen luvan saatuaan rahankeräyksiä sekä jäsenkuntaa tukevaa palvelutoimintaa ja toimialaan liittyviä jäsentapahtumia.

5 § TOIMINTA- JA TILIVUOSI

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Toiminnantarkastajien on vuosittain toimitettava Yhdistyksen tilien ja hallinnon tarkastus ja sen perusteella annettava lausuntonsa yhdistyksen kevätkokoukselle.

JÄSENET

6 § JÄSENYYS

Yhdistyksen jäseneksi voi Yhdistyksen hallitus hyväksyä psykologian maisterin tutkinnon tai sitä vastaavan akateemisen loppututkinnon suorittaneen henkilön, jonka asuin- tai työpaikka on Yhdistyksen toimialueella.

Hallitus voi hyväksyä Yhdistyksen jäseneksi myös psykologin, joka tilapäisesti oleskelee ulkomailla, mutta jonka asuin- tai työpaikka on ollut yhdistyksen toimialueella.

Hallitus voi hyväksyä jäseneksi myös psykologian koulutusohjelmaa opiskelevan henkilön, jonka asuin- tai opiskelupaikka on Yhdistyksen toimialueella.

Yhdistyksen jäseneksi ei voida ottaa henkilöä, joka on erotettu toisesta yhdistyksestä sillä perusteella, että hän on toiminnassaan rikkonut ammattietiikkaa tai hyvää psykologitapaa tai joka toimii vastoin yhdistyksen tai liiton tarkoitusta tai muuten vaikeuttaa yhdistyksen tai liiton toimintaa.

Jäsenyys alkaa hallituksen hyväksyttyä jäsenyyshakemuksen. Hallitus voi hyväksyä jäseneksi liittymisen tapahtuneeksi myös silloin, kun jäseneksi kelpoinen henkilö on jättänyt työnantajalleen valtakirjan liittomaksun perimistä varten.

Hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä.

7 § LIITTOMAKSU

Yhdistyksen jäsenten on suoritettava Liitolle liittovaltuuston vahvistama liittomaksu liittovaltuuston määrittelemällä tavalla.

8 § EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Halutessaan erota Yhdistyksestä jäsenen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava Yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi.

Eroamisilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu hallituksen nimeämä.

Eroaminen tulee voimaan eroilmoituksen tekoa seuraavan kuukauden lopussa. Jäsen on velvollinen suorittamaan liittomaksunsa liitolle jäsenyyden päättymispäivään saakka.

Jäsen, joka viimeksi kuluneen toimintavuoden ajalta tai sen osalta ei ole muistutuksesta huolimatta suorittanut liittomaksuaan, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa Yhdistyksestä. Mikäli tällainen henkilö hakee uudelleen Yhdistyksen jäsenyyttä, hänen on suoritettava maksamattomat liittomaksunsa.

Jäsen, joka on toiminnassaan rikkonut ammattietiikkaa tai hyvää psykologitapaa tai joka toimii vastoin yhdistyksen tai liiton tarkoitusta tai muuten vaikeuttaa yhdistyksen tai liiton toimintaa,

voidaan yhdistyksen hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä.

Jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen Yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi puolen vuoden kuluessa hallituksen päätöksestä.

Ennen erottamispäätöksen tekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

PÄÄTÖKSENTEKO JA TOIMEENPANO

9 § TOIMIELIMET

Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttävänä elimenä on Yhdistyksen kokous ja toimeenpanevana elimenä Yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen toimielimissä päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet äänistä (ehdoton enemmistö). Äänten mennessä tasan tulee asiakysymyksissä päätökseksi se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.

10 § YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLEKUTSUMINEN

Yhdistyksen varsinaiset kokoukset pidetään kaksi kertaa vuodessa siten, että kevätkokous pidetään maaliskuussa ja syyskokous syys-lokakuussa.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä pyytää kirjallisesti hallitukselta tietyn asian käsittelemistä varten. Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä 21 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on kirjallisesti esitetty.

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu sekä ilmoitus käsiteltävistä asioista on julkaistava yhdistyksen kotisivuilla tai lähetettävä jäsenille tietoliikenneyhteydellä vähintään 14 päivää ennen varsinaista ja 7 päivää ennen ylimääräistä Yhdistyksen kokousta.

Hallituksen perustellusta syystä niin päättäessä yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Hallitus voi perustellusta syystä

päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään kokonaan ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät täysimääräisesti päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Jos Yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian Yhdistyksen varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, se on esitettävä hallitukselle kirjallisesti kevätkokousta varten ennen tammikuun loppua ja

syyskokousta varten ennen heinäkuun loppua, jolloin hallituksen on otettava se hallituksen lausunnolla varustettuna Yhdistyksen kokouksen esityslistalle.

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, jos se on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksissa ei voi äänestää valtakirjalla.

11 § YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUKSEN ASIAT

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

I Kokouksen järjestäytyminen

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja
  2. valitaan kokouksen sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen esityslista

II Varsinaiset kokousasiat

  1. esitetään hallituksen toimintakertomus, tilinpäätös sekä toiminnantarkastuskertomus
  2. vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
  3. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § YHDISTYKSEN SYYSKOKOUKSEN ASIAT

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

I Kokouksen järjestäytyminen

  1. valitaan kokouksen puheenjohtaja
  2. valitaan kokouksen sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen esityslista

II Varsinaiset kokousasiat

  1. hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma
  2. määrätään hallituksen jäsenten palkkiot sekä toimikuntien jäsenten palkkiot ja luottamustehtäviin valittujen matkakorvaukset seuraavaksi kalenterivuodeksi
  3. hyväksytään yhdistyksen talousarvio
  4. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varsinaiset jäsenet ja varajäsenet
  5. valitaan kaksi varsinaista toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varajäsenet
  6. valitaan yhdistyksen edustajat Liiton liittovaltuustoon liiton säännöissä määrätyin vuosin liiton ohjeistuksen mukaan
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

13 § YHDISTYKSEN HALLITUS

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu Yhdistyksen syyskokouksen kalenterivuodeksi kerrallaan Yhdistyksen jäsenten keskuudesta valitsemat puheenjohtaja ja vähintään 4 ja enintään 8 varsinaista jäsentä ja enintään yhtä monta yleisvarajäsentä kuin on valittu varsinaisia jäseniä.

Jos Yhdistyksen alueella toimii Suomen Psykologian Opiskelijain Liiton paikallinen jäsenyhdistys, yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen tulee mikäli mahdollista edustaa Suomen Psykologian Opiskelijain Liiton paikallista jäsenyhdistystä.

Hallitukseen on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä valitsemaan jäseniä psykologian eri aloilta.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus voi asettaa keskuudestaan avukseen työvaliokunnan. Tarpeen mukaan hallitus voi asettaa avukseen erilaisia valmisteluelimiä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä tai esteellisenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

14 § HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on:

– johtaa Yhdistyksen toimintaa Yhdistyksen sääntöjen ja kokousten päätösten mukaisesti,

– edustaa Yhdistystä,

– kiinnittää huomiota kaikkeen, millä on merkitystä Yhdistyksen toiminnalle, ja milloin asiat sitä vaativat, ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin,

– hyväksyä yhdistyksen jäsenet ja erottaa jäsen,

– valvoa Yhdistyksen ja Liiton sääntöjen noudattamista jäsenten keskuudessa,

– pitää yhteyttä järjestöihin ja muihin tahoihin, jotka yhdistyksen toiminnan kannalta ovat tarpeellisia,

– valmistella Yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja kutsua koolle Yhdistyksen kokoukset,

– asettaa tarvittaessa Yhdistyksen eri tehtäviä varten tarvittavat toimielimet

– pitää Yhdistyksen jäsenluetteloa,

– hoitaa Yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta,

– huolehtia Yhdistyksen toimintakertomuksen ja -suunnitelmien laatimisesta sekä tilien laatimisesta ja tarkistuttamisesta,

– pitää yllä kiinteää yhteyttä Liittoon,

– lähettää Liitolle Yhdistyksen jäsenluettelo, tilastotiedot, toimintakertomukset ja muut tarvittavat tiedot Liiton antamien ohjeiden mukaan,

– huolehtia liittomaksujen suorittamisesta Liitolle,

– ottaa ja vapauttaa Yhdistyksen toimihenkilöt

– suorittaa muut Yhdistyksen toiminnan edellyttämät tehtävät

– huolehtia opiskelijoiden ammattiyhdistystietouden lisäämisestä.

15 § NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai hallituksen siihen määräämän toimihenkilön kanssa.

16 § EDUSTAJAT LIITTOVALTUUSTOON

Yhdistyksen edustajat Liiton liittovaltuustoon valitaan yhdistyksen syyskokouksessa. Jos kokouksessa asetetaan liittovaltuustoon enemmän ehdokkaita kuin yhdistyksellä on edustajanpaikkoja, valitaan edustajat siten, että valituiksi tulevat eniten ääniä saaneet.

Liiton liittovaltuuston vaalijärjestyksessä määrätään tarkemmin vaalin suorittamisesta.

ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

17 § KIELI

Yhdistyksen virallinen kieli on suomi, mutta ruotsinkielisellä jäsenellä on oikeus Yhdistyksen kokouksissa ja asioidessaan Yhdistyksen kanssa käyttää ruotsin kieltä.

18 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Päätös Yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä Yhdistyksen kokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä.

Sääntömuutoksella on oltava liiton hallituksen hyväksyntä.

19 § YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös Yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden välein pidetyssä Yhdistyksen kokouksessa vähintään 2/3 enemmistöllä annetuista äänistä kummassakin kokouksessa.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään sen varat näiden sääntöjen 2 §:ssä mainitun tarkoituksen edistämiseen jälkimmäisen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.